LVI-työt, kuten viemärin sukitus sekä käyttövesiputki- tai lämpöverkkoremontit, luetaan kodin kunnossapidoksi ja toimenpiteet kuuluvat siten kotitalousvähennyksen piiriin. Viemäriremontteja budjetoiva saakin merkittävän taloudellisen avun tuntemalla kotitalousvähennyksen mahdollisuudet.
Tässä viisi kotitalousvähennykseen liittyvää tärppiä viemäreiden kunnostusta suunnittelevalle:
1. Kotitalousvähennystä saa työn osuudesta
Ostettaessa palvelua ennakkoperintärekisteriin kuuluvalta yrittäjältä tai yritykseltä, kotitalousvähennykseen hyväksytään työn osuudesta syntyneet kulut. Viemäreiden sukituksessa laskun loppusummasta voidaan katsoa jopa 85% työn osuudeksi. Laajemmissa viemärisaneerauksissa työn osuus on 90 % loppusummasta.
Kuuluuko palveluntarjoaja ennakkoperintärekisteriin? Asian voi tarkastaa YTJ:n tietojärjestelmästä.
2. Puolisot voivat tuplata kotitalousvähennyksen hyödyn
Kotitalousvähennys on henkilökohtainen, joten samassa asunnossa asuvan pariskunnan molemmilla osapuolilla on oikeus vähennykseen. Remontti- ja kunnossapitotöihin on siis mahdollista saada 2 x 2250 € vähennystä, eli yhteensä 4500 €.
Kotitalousvähennyksen omavastuuosuus on 100 € / henkilö / vuosi. Puolisoiden kannattaa siis verovähennystä hakiessa laskea, ylittyykö yhden henkilön vähennyksen maksimimäärä (2250 €) vai ei. Jos vähennyksen määrä on tuota pienempi, kannattaa kotitalousvähennystä hakea vain toisen osapuolen, jolloin omavastuuosuuskin tarvitsee maksaa vain kerran. Lue lisää täältä.
3. Hyödynnä vuodenvaihde
Mittavimmissa remonteissa kotitalousvähennystä on mahdollista hyödyntää vuodenvaihteen molemmin puolin. Ajoittamalla remontin vuodenvaihteeseen ja huolehtimalla, että viralliset työt ja laskun maksaminen on aloitettu vanhan vuoden puolella, kotitalousvähennystä on mahdollista hakea molempina vuosina. Tällöin tulee toki huomioida, että myös omavastuu tulee maksuun kummaltakin vuodelta erikseen.
Vuodenvaihteeseen remonttinsa ajoittavan kannattaa etukäteen varmistaa verottajalta, hyväksyykö se kotitalousvähenyksen molemmille vuosille. Esimerkiksi ennakkomaksun tai rahoitussopimuksen suhteen verottajan tulkinnassa voi olla poikkeuksia.
4. Kotitalousvähennystä haetaan itse
Kotitalousvähennys kannattaa hakea heti laskun maksamisen yhteydessä. Pääsääntöisesti maksupäivä määrittää, mille vuodelle vähennys kohdistuu. Tiedot voi ilmoittaa suoraan veroilmoitukseen OmaVero-palvelussa tai paperisella lomakkeella. Verokortille tiedot voi ilmoittaa OmaVerossa tai puhelimitse.
Ilmoittamista varten tarvitaan alkuperäinen lasku, jonka yritys on palvelustaan lähettänyt. Muista tarkistaa, että lasku on osoitettu työn maksajalle (henkilölle, joka hakee kotitalousvähennystä). Lisäksi laskulla tulee olla eriteltynä työn osuus sekä työn arvonlisäverollinen hinta. Täsmällisestä laskutuksesta vastuun kantaa tietenkin palvelua myynyt yritys.
5. Jälkipuinti
Sekä laskut että kuitit tulee säilyttää verottajaa varten. Varsinaiseen veroilmoitukseen niitä ei tarvitse liittää, sillä verottaja kysyy niitä tarvittaessa jälkikäteen. Vaadittava tositteiden säilytysaika on kuusi vuotta.
Unohtuiko kotitalousvähennyksen haku? Ei hätää. Kotitalousvähennystä ei voi hakea jälkikäteen, sillä vähennys myönnetään vain sinä vuonna, jolloin kulut syntyivät. Sinulla on kuitenkin mahdollisuus hakea verotukseesi oikaisua siltä vuodelta, jolloin kotitalousvähennykseen oikeuttavat kulut syntyivät. Jos vähennys unohtui vuodelta 2023, ehdit toimittaa oikaisuvaatimuksen Verohallinnolle vuoden 2026 loppuun asti.
Lue kolme faktaa kotitalousvähennyksestä täältä.
